Minä ja tytöt päästiin mun vanhempien ja siskon kanssa lomailemaan Italian Gardalle. Loma ja paikoissa käyminen on mulle vuoden kohokohta. Poikaystävä ei tätä ole ihan sisäistänyt mutta sujuihan tuo lomailu ilman häntäkin. Vanhempani matkustivat autolla Suomesta Italiaan ja poimivat siskoni kyytiin Saksasta. Minun ja pikkutyttöjen matka alkoi Helsinki-Vantaalta.

Sunnuntai 17.8.

Lähdimme aamulennolla Helsinki-Vantaalta kohti Milanoa. Isi oli ostanut meille liput business-luokkaan. Aiemmin en ole bisneksessä lentänytkään. Niinpä kun lentoemo tuli tuomaan lämpimän pyyhkeen, minulla ei ollut hajuakaan, mitä sillä kuuluu tehdä. Niinpä lämmitin sillä Bean kylmiä jalkoja viltin alla. Isi kertoi, että sillä siistiydytään ennen ruokailua, check! Paluumatkalla osaisin toimia! Ruoka oli lentokoneruoaksi hämmentävän hyvää. Minä en nimittäin voi sietää risottoa ja ruokana olitofurisottoa, joka oikeasti maistui hyvälle. Economyssa taisivat saada sämpylän. Tarjoiltiin meillekin lämpimiä sämpylöitä... ja croisantteja. Vedettiin hyvällä ruokahalulla teinin kanssa kaikki croissantit.  Aamunhan olisi voinut aloittaa skumpalla ja jatkaa muilla drinksuilla. Mutta tyydyin Zero Colaan, koska a.) alkoholi ja lapset eivät sovi yhteen ja b.) alkoholi ja matkustaminen eivät sovi yhteen, minulle tulee tosi herkästi paha olo. Limsa maistuu sitä paitsi paremmalle. Jatkuvaan paapomiseen oli vaikea tottua. "Jos tarvitsette jotain teidän laukuista, niin sanokaa, niin tulen nostamaan ne alas". En taida olla sen sorttinen ihminen, että vaivaisin lentoemoa sellaisella, jonka voin helposti tehdä itse. 

Vauva nukahti syliini lennolla ja taisin itsekin kuorsata hetken, heräsin vauvan alla oleva käsi tunnottomana ja vauva vaihtui teinin syliin. Milanon kentällä isi/vaari meitä jo odottelikin. Automatka Gardalle alkoi.

Kun saavuimme Le Palmen leirintäalueelle, jossa meillä oli vuokrattu mökki, äiti ehdotti heti, että menisimme rannalle ja vuokraisimme polkuveneen. Toki ensin söimme rantabaarissa:

BeFunky_001.jpg-normal.jpg

Bea pääsi kokeilemaan järvivettä ja nautti siitä suunnattomasti.

BeFunky_012.jpg-normal.jpg

BeFunky_023.jpg-normal.jpg

Minä, sisko ja teini lähdimme veneilemään polkuveneellä. Tuntivuokra taisi olla 9 euroa.

BeFunky_044.jpg-normal.jpg

Aluksi poljimme keskelle järveä ja laskimme liukua vuorotellen. Poispolkiessa bongasin järven pinnassa jotakin, joka minun silmiini näytti krokotiililtä. Ohjasimme veneen lähemmäs ja havaitsimme sen kuolleeksi kalaksi, joka kellui kyljellään pinnassa. Paitsi että se yhtäkkiä hyppäsi ja painui sitten sukelluksiin, ei se ollutkaan kuollut! Kala nousi pian taas pintaan killumaan ja ohjasimme veneen uudestaan sen viereen. Siskon shortseisa rakensimme haavin muta kellään ei lopulta ollut pokkaa pyydystää sitä. Sisko ja eini kiljuiva mamelukkikalaa ja jahtasimme sitä varmaan hyvät puoli tuntia, kunnes arvelimme, että aika oli loppumassa ja lähdimme polkemaan rantaa kohti. Reissu päättyi kuitenkin kyyneliin, kun teini kaatui kannella ja löi kylkensä pahasti.

BeFunky_059.jpg-normal.jpg

Kun kylkeä oli paranneltu jäätelön voimalla lähdimme tutustumaan naapurikaupunkiin. Kun olimme aamulla kentällä, äiti soitti ja sanoi kävelleensä lasiseen. Luulin, että hän unohti vain sanoa, että mihin lasiseen. Lasiseen kahvilaan, ostoskeskukseen, mihin? Mutta nyt selvisi, mistä oli kyse:

BeFunky_135.jpg-normal.jpg

Lazise oli aivan valloittava pikkukaupunki. Jollakin tapaa se toi mieleen Dubrovnikin, jossa lomailimme viime vuonna. Vaatekaupoissa oli hämmentävän matalat hinnat ja teini kantoikin kassikaupalla vaatteita kotiin.

BeFunky_071.jpg-normal.jpg

BeFunky_073.jpg-normal.jpg

BeFunky_104.jpg-normal.jpg

BeFunky_109.jpg-normal.jpg

Ilta alkoi hämärtää, kun palasimme Le Palmeen. Äiti löysi leirintäalueelta tuollaisen samanlaisen munan mallisen asuntovaunun, kuin niillä aiemmin oli ja taisi alkaa ikävöimään.

BeFunky_148.jpg-normal.jpg

Isi iski grillin tulille ja nautimme illallista pimeässä mökin terassilla. Nam! Päivä oli niin pitkä ja edellisen yön unet olemattomat, että olin ruoan jälkeen heti valmis yöunille.

Ja taidan olla nytkin.

Arrivederci! Palailen myöhemmin loppumatkan merkeissä...

xoxo,

io