...se liekkiin leimahtaa. Me odotamme Jeesusta, seimessä nukkuvaa. (Virsi 13:1)
Minun on pitkään pitänyt tilata Design Letters-espressomukit, että saisin niihin adventtikynttilät pystyyn. En ole kuitenkaan saanut aikaiseksi...
Niinpä tänäkin vuonna täytyy mennä sillä, mitä kotoa löytyy...
Kakkuvuoan ostin joskus kirpparilta, valkoisia hyasintteja sai vihdoin ptkän odottelun jälkeen kaupasta. Sammaleet löytyivät takapihalta, kun joku valitti edellisestä sammalaskartelustani, että sammaleiden keräämiseen tarvitaan maanomistajan lupa. Olin ihan vähällä hehkuttaa, että nyt on maanomistajan lupa... sitten tajusin, että kaupunkihan tämän tontin omistaa. (Sshhhh!) Siihen sitten kynttilät pystyyn. Menköön nyt noin... ehkä jo ensi vuonna mulla on ne kupit!
Tänään oli monenlaisten uusien alkujen päivä. Partiokalenterista sai avata ensimmäisen luukun. Alkoi uusi kirkkovuosi, eli saarnaa kirjoittaessa pitää muistaa katsoa tekstt kirkkokäsikirjan toisesta vuosikerrasta. Ja sai sytyttää sen ensimmäisen noista kynttilöistä...
Minun adventtiperinteisiini kuuluu kirkossa käynti. Minulla on 5 sellaista juhlapyhää, jolloin en mielelläni kirkonmenoja missaa: 1.adventti, jouluaatto(yö), kiirastorstai, pääsiäis(yö) ja itsenäisyyspäivä. Ekana adventtina on joskus menty kirkkoon ulkomaillakin, no, jos Tukholman suomalainen seurakunta lasketaan... Mutta Hoosiannaa en hevillä sivuuta!
Ja niinpä sinne kirkkoon oli tänäänkin mentävä, vaikka heräsin aivan hirveän päänsäryn kanssa. Särkylääkkeen voimalla pääsin sine, mutta kotiin palaaminen olikin jo haastavampaa. Ajoin loppumatkan kolmeakymppiä, kun en migreenistä johtuen nähnyt eteeni ja oksetti.
Tässä kuitenkin pari räpsyä kotikirkosta:
^
^
Jos tämä päivä oli uusien asioiden alku, se oli myös jonkin asian loppu - nimittäin formulakauden. Ja jos adventtiin olinkin varautunut vähän huonosti, kauden päätöskisaan olin panostanut. Edellisenä iltana olin leiponut mestaruuskakun siltä varalta, että Hamilton juhlisi mestaruutta.
Mun aiemmissa sokerimassakuorrutteisissa kakuissani on ollut vähän se vika, että massa on alkanut hikoilemaan ja kakku on valahtanut. Nyt opin, että väliin kannattaa valmistaa sokerikreemi, joka estää hikoilua. (Note-to-self: Toimisiko kainalossa?) Ja toden totta! Kakku pysyi hyvänä seuraavaan päivään, eikä valunut niin kuin Deadpool-kakku tai muumin pylly.
Laitanpa tähän sokerikreemin ohjeen itseäni varten talteen:
125 g voita
1 tl vaniljasokeria
4 dl tomusokeria
1 rkl vettä
Notkista voi sähkövatkaimella. Lisää vaniljasokeri. Lisää tomusokeri pienissä erissä koko ajan vatkaten. Lisää lopuksi vesi ja vatkaa vielä hetki. Sipaise kakun pintaan. (Tähän on pakko olla olemassa joku voiveistä kätevämpi työkalu! :D )
Kakun väliin laitoin isoenoni Tuomon säilömää omenahilloa, kanelia ja kermavaahtoa. Aika hyvä talvinen kombo!
Päätin syödä kakkua, vähähiilarisesta ruokavaliostani huolimatta, jos Hamilton voittaisi mestaruuden. Nythän tiedämme, että niin ei käynyt... ¤¤""¤%!!!
En pidä Rosbergista kuljettajana (tai muutenkaan). Mielestäni hän ajaa hyvin vain silloin, kun lähtee paalulta, eikä hänen tarvitse kohdata ketään radalla. Rosberg ei ota riskejä, enkä pidä sellaisista kuljettajista. Sitä paitsi hänen isällään on kamalat viikset.
Hamilton ei suinkaan ole suosikkini, mutta koska hän on tällä kaudella ollut ainoa, jolla on ollut sellainen auto alla, jolla toisen Mersun voi piestä, on hän se, jota mestaruustaistossa kannatan/kannatin. Sitä paitsi moraalisesti Hamilton on mielestäni mestari, hänellä oli epäonnea ja teknisiä murheita vastassa, kun tuo Hannu Hanhi on saanut luotettavan auton alleen. Ja sanokaa, mitä sanotte, mutta minä nostan hattua Lewikselle viimeisen kisan taktiikasta, kunpa vaan Vettel ja Verstappen olisivat pystyneet haastamaan NIcon... Ei sinne olla menty kakkossijasta ajamaan. Hyvä, kun löytyy voitontahtoa!
Edellä mainituista syistä päätin kuitenkin maistaa kakkua, ihan moraalisen mestaruuden takia...
Oli muuten hyvää! Mutta sen verran makeaa, että santsaamaan en pystynyt.
Sitä paitsi se vähähiilarisuus tältä päivältä rikkoontui jo siinä vaiheessa, kun pääsin kirkosta kotiin. Lösähdin sohvalle ja ulvahdin isännälle, että tilaa pizza. Mulla on sellainen olo, että teen kuolemaa, ja jos kuolen nyt, haluan kuolla hyvin syöneenä. Taidan kuitenkin jatkaa elämääni... Tavoitteena on saada loputkin adventtikynttilät sytytettyä.
Onnellista joulun odotusta!
xoxo,
minä
* Siirretty Starboxista 10.2.2019 *
Kommentit