Living Deauville
Muumimaan jälkeen ehdotin piipahtamista Living Deauvillessä, jota poikaystäväni kutsuu Living Deviliksi jostain syystä. Nappasin muutaman kuvan ihanuuksista siellä.
Vitsikkä kun haluaisin tuossa ylhäällä olevat sipsi- ja popcornkulhot. Minulla on saman sarjan violetti sipsikulho, jonka olen saanut äidiltä joululahjaksi mutta nuo kutkuttelisivat nyt mun värihermoja paljon kivemmin. Ei ehkä erotu kuvasta mutta teksti on sellaisella metallinhohtoisella hopealla.
Silmiin iskivät myös meritähdet, joista olen haaveillut.
Ihan käsittämätöntä, että huomasin vasta kotona valokuvassa nuo ihanat tuikkulyhdyt. Niissä on kuitenkin merihevosia, joita rakastan valtavasti! Olin kai niin haltioissani meritähdistä, ettei minulla ollut silmiä muulle.
Tässä osa saaliistani kotioloissa. Palluskan mallinen meriörkki on ostettu Cobellosta kotimatkalla - eikä maksanut kuin 50 senttiä! Meritähdillä oli hintaa muistaakseni 3 euroa ja 3,9 euroa?
Ihania, eikö?
Living Deauvillen alakerrassa on oikea lasten paratiisi ja taaperon olikin päästävä testaamaan kaikki kulkuneuvot siellä, vaikka kotona on lähes samanlainen auto.
Kassalla maksaessa ostoksiani nappasin vielä kuvan ihanista ajopuutähdistä.
Vanha Vanto
Siirryimme Vanhaan Vantoon, jonka pihapiirissä on lampaita, jotka ovat nousseet taaperon lempparieläinten joukkoon sen jälkeen, kun niitä Walesissa ja Englannissa näimme läjäpäin.
Niinpä jätin taaperon ja isin pihaan ihailemaan lampaita...
...ja kanoja, siksi aikaa, kun menin ihastelemaan sisustusjuttuja.
Taapero oli kuulemma yrittänyt syöttää kiviä kanoille, kunnes kana oli nokkaissut sitä sormeen.
Minä puolestani shoppasin JDL:n maalia tuleviin projekteihin ja ihailin kauniita esineitä.
Kun palasin takaisin, taapero viihtyi edelleen lampaiden parissa.
Yksi lammas alkoi lähestymään välittömästi minut nähtyään. Erehdyin lluulemaan, että se kaipasi hellyyttä...
Mutta todellisuudessa se olisikin halunnut syödä laukkuni hihnan, kameran hihnan ja poikaystävän takin narut. Kun syömähomma ei onnistunut, se siirtyi katsomaan taaperoa.
Se oli taaperosta hauskaa niin kauan, kunnes hänen tasapainonsa petti ja jalka valui lammasaitauksen puolelle. Taapero ojensi kädet minua kohti ja huusi selvällä suomenkielellä: "äkkiä!", ilmeisesti peläten, että lampaat söisivät hänen jalkansa.
Oli aika jättää lampaat ja käydä viel yhdessä sisustajan unelmassa...
Loviisan Aitta
Loviisan Aitassa tarjosin kahvin ja pillimehun perheelle ja jätin heidät istumaan kahvilapöytään, sillä aikaa, kun kiersin Navettaa. Kahvilassa oli kaikenlaisia ihania Riviera Maison-pöytäryhmiä... mutta luulen poikaystävän kiusallaan valinneen sellaisen, joka ei RM:ää ollut.
Poikaystävällä oli ehdotus siitä, miten miesten kurjuutta ostosreissuilla voitaisiin minimoida: "Kun lapsille on kaiken maailman lampaita ja puuhapaikkoja, niin pitäisi olla sellainen miesparkki, niin nekin suostuisi tulemaan tänne. Siellä voisi olla kaljaa ja pleikkari." Sisustusliikkeet, saatte vapaasti käyttää ideaa! Miesten lompakonnyöritkin aukeaisivat ehkä helpommin... joo, joo, ota sieltä rahaa, mulla on nyt peli kesken... (toim. huom. maksan kaikki sisustusostokset ihan omista palkoistani)
Anyways, tässä ihanuuksia Aitasta:
Olen pitkään haaveillut kompostiämpäristä. Ajattelin, että sellainen innostaisi minua lajittelemaan jätteeni (uuden vuoden lupaukseni 2012).
Arvatkaa, harmittiko huomata, että äidilläni on jo sellainen. Nyt tälaisen hankkiminen olisi matkimista... :(
Merimerkit ja koordinaatit tuntuvat nyt viehättävän minua.
Löysin myös söpön kahvakuulaovistopparin, joka sai minut miettimään, voisinko maalata omat kahvakuulani??? Jos nätit kuulat vaikka innostaisivat kuntoilemaan. Minun kahvakuulani voisivat yhtä hyvin toimia ovistoppareina... olisi sitten ainakin jotain käyttöä niillä (nimim. 2 kertaa kotona jumpannut)
Riviera Maison-rakennukseen poikaystävä halusi tulla mukaan. Varmaan vahtimaan rahankäyttöäni, sillä siellä oli suurin vaara polttaa rahaa.
Kävelin kuitenkin tällä kertaa ulos ostamatta mitään. Otin kuitenkin mukaan ilmaisen vinkin. Oven ulkopuolella oli nimittäin ikkunanpokaan tehty liitutaulu, juuri sellainen, jonka olin ihan itse keksinyt askarrella edellisellä viikolla jämätarpeista! Ja siinä oli RM:n Ramatuelle Beach-sarjasta lainattu teksti, jonka päätin kopioida meidän tauluun. Minä en siitä Ramatuelle Beach-sarjasta ole kauheasti innostunut... liikaa värejä mun makuun. Mutta näin mustvalkoisena se toimii...
Ja tässä idea kopioituna meidän partsille. Taustalla näkyvät superlikaiset parvekelasit ja yrttipuutarhani, joka on aikalailla kuollut syystä että olen ollut tänä kesänä kahdella viikon riparilla ja yhdessä viikon reissussa. ja poikaystävälleni selvisi viimeisimmän reissun jälkeen kolmatta kertaa, että kun pyysin kastelemaan kukat, tarkoitin myös parvekkeella olevia kasveja. Plussapuolella, orkidea, joka on sisällä, ei ole koskaan kukkinut kauniimmin.
Meillä tytöillä oli hauskaa mutta poikaystävän viihtyminen olisi ehkä vaatinut sitä pleikkaria...
Pitäisiköhän nyt mennä pesemään nuo kamalat parvekelasit?
xoxo,
minä
Kommentit