Minä tykkään käydä paikoissa. Poikaystävä ei niinkään. Seurustelun alkuaikoina yritin kysyä, että josko mentäisiin käymään Porvoossa. Vastaukseksi sain: "Miksi? Minä olen käynyt siellä kerran (jonkun eksän kanssa), siellä ei ole mitään. Vanhoja puutaloja? Niitä on Naantalissakin, minä olen nähnyt niitä ihan tarpeeksi." Luultavasti poistuin tilanteesta takavasemmalle työntämään herneen nenääni... mutta viime vuosina minua on kohdannut ilouutinen: Porvoossa on iso mäki! Poikaystävä on alkanut harrastamaan alamäkipyöräilyä ja Porvoon Kokonniemessä on meitä lähinnä oleva säädyllinen rinne. Nykyisin poikaystävä siis haluaa mennä Porvooseen ja minä saatan päästä siivellä mukaan. :)

Poikaystävä ei ehkä nauti vanhojen talojen katselemisesta, mutta minä olen niiden keskellä ihan elementissäni...

P1.jpg

P4.jpg

P5.jpg

Minun suhteeni Porvooseenhan on sellainen että olen joskus asunut siellä. Lukion jälkeen ajattelin että tällainen älykäs tyttö, jonka ei koskaan tarvinut lukea läksyjään, pääsee varmasti lukematta teologiseen (virhe), yhteishaussa oli kuitenkin silloisten sääntöjen mukaan laitettava listaan amaattikorkeakoulujakin. Lätkin lappuun kivalta kuulostavia paikkoja - niin kuin Porvoo. Pääsykokeissa kävin tietämättä yhtään mihin olin hakenut. Siihen kuului osana psykologin haastattelu. Psykologi kysyi että miksi haluat juuri tälle alalle. En kehdannut sanoa, etten edes tiedä, mistä alasta on kysymys, ja kuulin vastaavani: "Meidän iskä tekee tätä työkseen ja miä oon aina ajatellut että se olis mun unelma-ammatti..." Meni vissiin läpi? (Onneksi kyse ei ollut mistään tyttömäisestä alasta iskän tähden...) Ulos tullessa näin jonkun lukevan opinto-opasta käytävällä. Pyysin saada lainata sitä. Talous ja hallinto? F***! Ja niin minä luin vuoden taloutta ja hallintoa ennen kuin aloitin teologisessa...

Meidän teini on syntynyt Porvoossa (eivätkö kaikki missit ole?). Ja nykyisin tykkään käydä siellä siis, koska Porvoo antaa hyvät mahdollisuudet sisustusshoppailuun.

P6.jpg

Porvoon liikkeistä Vanille Homella on pieni määrä Riviera Maisonia myytävänä. Ehkä lemppariliikkeitäni Porvoosa ovat kuitenkin Åtta ja Jokikatu 6. Mutta tällä kertaa en löytänyt niistä mitään edes kuvaamisen arvoista. Turistikausiko lie tyhjentänyt hyllyt? Kaikki käymisen arvoiset liikkeet ovat melkein kahden kadun varressa. Jokikadusta seuraavalla kadula, Välikadulla, sijaitsee lempparilelukauppani Riimikko. Muistan, kun lapsena bussi pysähtyi Porvooseen, ja pääsin äidin kanssa ihastelemaan nukketalonkalusteita Riimikkoon. Edelleen minua viehättävät puiset ja metalliset lelut. (No Legot ja Duplot tietysti saavat olla muovisia.)

Näytti taaperollekin kelpaavan! Pyssyt ovat nyt taaperon mielestä parhautta (pelottavaa?), se rakentelee Duploista pyssyjä ja leikki niillä ampumista - mutta ei ihmisiä kohti. Löytyihän Riimikostakin pyssyjä...

P8.jpg

Saman kadun varressa sijaitsee myös keittiötarvikeliike Welmans, joka myy Bruka Designia.

P9.jpg

Olen tässä miettinyt, että pitäisikö minun täydentää Bruka Design-kokoelmaani noilla pasta- ja salaattikulhoilla... Ne ovat kyllä ihan eri malliset, kuin nuo muut kulhot. Hmmm? Makaronia meillä kyllä syödään äärimmäisen harvoin - mutta jos tuollaisia salaattikulhoja?

Jos Joki-ja Välikaduilta haluaa poiketa, suosittelen Doris & Dukea, joka myy vintagevaatteita ja retroesineitä. Minua se lähinnä kiinnostaa... noh, koska Star Wars.

P2.jpg

P3.jpg

Toinen kiertotien ansaitseva kohde on pieni suklaatehdas kirkon vieressä.

P12.jpg

Brumbergillahan on sitten pieni tehtaanmyymälä Väikadulla, jossa pääsee myös maistelemaan namuja, jotka aikoo ostaa. Syömiseen Porvoo tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia. Minä suosin zum Beisspieliä, vaikka monessa ravintolassa olisikin ehkä viihtyisämpi miljöö. Ihan siksi, että listalla on useita kasvisvaihtoehtoja - ja ne ovat mielikuvituksellisia. Olen ihan pikkaisen kyllästynyt aina tilaamaan saman kreikkalaisen salaatin, joka useissa ravintoloissa on se ainoa kasvisvaihtoehto. Nyt satuimme paikalle lounasaikaan, joten piti tilata lounaslistalta, jolla silläkin oli kyllä kaksi kasvisvaihtoehtoa: kasvispasta tai täytetty paprika, hummusta, falafelia ja inkivääririisiä. Huolimatta siitä että inhoan sekä riisiä että inkivääriä, enkä pidä liian kuivista jutuita (hummus, falafel), päätin kokeilla jälkimmäistä annosta.

P7.jpg

Eikä se nyt pahaa ollut, vain kuivaa, niin että jouduin pihistämään pastakatiketta taaperon lautaselta saadakseni nieltyä annokseni alas. Mutta siis tykkään tosi paljon a la carte-listasta! Ja leipä zum Beisspielissä on taivaallista. Mikä on harmi sinänsä, sillä siihen kariutui viimeisin yritykseni karpata... 

Ruoan jälkeen poikaystävä päästettiin laskemaan mäkeä ja me taaperon kanssa suuntasimme Porvoon keskiaikaiseen tuomiokirkkoon katsomaan, missä sisko on kastettu.

P10.jpg

(Piti ihan kuvata kun tuon yhden hepreankielisen sanan vielä tunnistan ja osaan lukea... ihan ilman vokaalimerkkejäkin)

P11.jpg 

Sitten suuntasimme Porvoon Linnamäelle. Valitsin kyllä niin hankalan ja jyrkän reitin,että jos samaa polkua olisi pitänyt tulla alas, olisi varmaan pitänyt soittaa pelatuslaitos auttamaan meidät pois sieltä...

P13.jpg

Mäen ympäristössä oli paljon niittykukkia, joten päätin solmia taaperolle seppeleen. Minä tosin en oaa tehdä seppelettä... enkä ranskanlettiä, josta olisi tässä varmaan ollut hyötyä...

P14.jpg

Siitä tuli vähän omanlaisensa...

Me suuntasimme joen yli (maisemia ihaillen) kohti Porvoon hautausmaata.

P15.jpg

P16.jpg

Minä rakastan vanhoja hautausmaita ja vanhoja ruotsinkielisiä nimiä! Teinin kolmatta nimeä on aikanaan metsästetty Porvoon hautaumaalta. Taaperon kohdalla olisin halunnut tehdä samoin, mutta poikaystävä ei antanut. Taaperon kolmas nimi on siis Pinterestistä (onko se nyt sitten parempi?).

Jos teinillä olisi ollut kaksoissisko sen nimeksi olisi tullut Agda. Enää en ole kyllä yhtään varma siitä, onko Agda kiva nimi... Ja kun Beatrice sai hylkytuomion teinin kolmantena nimenä tiesin että jos joskus saisin toisen tytön, siitä tulisikin sitten Bea. Niin että tavallaan taaperon etunimikin on Porvoon hautausmaalta...

Hautojen ja nimien ihastelun jälkeen meidän oli tarkoitus lähteä Kokonniemeen ottamaan valokuvia mäkeä laskevasta poikaystävästä, mutta pääsimme Näsin S-marketin kohdalle kun poikaystävä soitti että olivat jo lopettaneet.

Meillä tytöillä oli ainakin huikea päivä - ja uni maistui jälkeenpäin!

Mitenköhän tämä mun blogi on muuttunut matkailublogiksi? No sykyllä taas sisustetaan, kun matkailulta jää rahaa... :D

xoxo

minä