Rymättylästälähtöaamu alkoi leikillä paikallisen eläimen Rockyn kanssa.
Rocky taisi vetää pidemmän korren jalkapallossa.
Heitimme mummalle ja papalle hyvästit ja suuntasimme kohti seuraavia eläimiä.
Nimittäin Lomamäen lemmikkipuistoa Degerbyssä. Olin nähnyt ystävän kuvan Facebookissa, jossa kyseissä puistossa rapsutettiin lohtueläintä (=pesukarhu). Pesukarhut ovat ehkä koko perheen lemppariotuksia, joten sinne oli mentävä!
Aivan huippupaikka! Sisäänpääsy oli 12 euroa henkilöltä, taapero pääsi ilmaiseksi. Useita eäimiä sai rapsutella ja syöttää. Mukaan sai purkin siemeniä eläimille annettavaksi.
Paikka on siis omistajaperheen koti. Osa eläimistä on aitauksessa pihapiirissä ja osa on sisällä talossa. Niihinkin pääsee tutustumaan.
Nälkäinen vuohi oli yksi meidän tyttöjen lemppareista.
Samoin hellyydenkipeä aasi.
Kalkkuna sen sijaan näytti ihan Cthulhulta, enkä antanut taaperon mennä sen lähelle. Se pyöri kanojen lähistöllä, joten kanat jäivät nyt katsomatta.
Muihin lintuihin sen sijaan teimme tuttavuutta.
Tämä jälkimmäinen puhuva papukaija ystävällisesti paskoi olkapäälleni.
Morjestimme ulkoaitauksen supikoiraa (Voi Luoja se haisee pahalle!) mutta pesukarhuja ei omassa aitauksessaan näkynyt. Ehdin jo olla kamalan pettynyt, kunnes selvisi, että sisällä talossa oli kaksi ja saimme paijalla poikakarhua.
Teini linnoittauti sohvalle ja sai kolme silitettävää koiraa seurakseen.
Taapero koski varovasti liskoon
... mutta ei uskaltanut koskea käärmeeseen vaan pyrki kauas siitä. Teinillä oli enemmän rohkeutta.
Ihmettelin, miksi poikaystävällä tuli niin kiire ulos talosta mutta olin unohtanut, että hän on allerginen melkein kaikille eläimille. Kolme koiraa samassa tilassa oli varmaan liikaa! Raukan silmiä kirveli vielä pitkään. Puistossa on kettuja, alpakoita, poroja, pupuja, piikkisika ja vaikka mitä. Ehdottomasti suosittelen käyntiä tuolla!
Matkalla parkkipaikalle moikkasimme vielä miniheppaa ja ponia.
Siitä sitten kotimatkalle Variston Mäkkärin kautta. Piti käydä katsomassa, onko asiakaspalvelun taso vielä yhtä korkea, kuin silloin, kun minä olin kassalla.
Vissiin ihan hyvät burgerit saivat ne, jotka sellaisia harrastavat. Minä ehdin vielä juuri ennen sulkemisaikaa juoksemaan Petikon Cobellon läpi ja saalistin niitä halpoja simpukoita, joita näkyikin jossain aiemmassa postissa.
Sittenhän sitä ehtikin olla päivän kotona ennen riparille lähtöä :D
xoxo,
minä
Kommentit