Meillä isäntäkin on alkanut karppaamaan. Ehkä riittävän moni ihminen huomautti viimeisen Rymättylän reissun aikana, että vatsa on kasvanut, tai sitten poikaystävän kaverin karppaus vaikutti asiaan. Joka tapauksessa meitä on nyt kaksi karppaajaa, joista toinen on kasvissyöjä, yksi vehnäallergikko ja yksi, joka ei siedä lämpimiä kasviksia. Kiva paletti, ruokien suunnittelu ei muuten ole helppoa! Teiniä koitan kuitenkin kouluttaa syömään kasviksia. Isoin osa karppisapuskasta on gluteenitonta, joten ne sikäli sopivat taaperolle, kunhan se saa myös hiilihydraattinsa.

Joskus sitä karpatessakin kaipaa herkkuja. Niin kuin jätskiä! Prismasta saa proteiinijäätelöä, jossa on verrattain vähän hiilaria muihin jätskeihin verrattuna. Sitä saa vaniljan, mansikan ja suklaan makuisena. Minä testasin vaniljan ja poikaystävä mansikan. Koostumus oli jotenkin ällöttävä mun mielestä. Niinpä poikaystävä kokeili tehdä jätskin itse. Karppisokerin löytyminen on lisännyt herkuttelun mahdollisuutta huomattavasti!

Tällä ohjeella lähdimme siis kokeilemaan jätskiä:

* 3 keltuaista
* 1 dl karppisokeria
* 2,5 dl Flora Vispiä
* reilusti jauhettua vaniljaa myllystä
* 2 dl maitoa

Vatkaa keltuaiset ja karppisokeri vaanhdoksi. Vatkaa toisessa kulhossa kerma ja lisää siihen vanilja. Yhdistä vaahdot ja lisää maito. 

Koska meillä ei ensi yrityksen aikoihin ollut jätskikonetta, piti mönjä laittaa pakastimeen ja sekoittaa sitä puolen tunnin välein. Jätskistä tuli oikein hyvää mutta hieman kovaa ja kokkareista.

jade.jpg

Poikaystävä raahasi meille seuraavana päivänä jätskikoneen. Muuten mahtava laite mutta kulhot pitää laittaa pakastumaan jo 18 tuntia ennen jätskin valmistusta. Sama ohje täyttää juuri molemmat kulhot. Jätski valmistuu kokonaisuudessaan 25 minuutissa (siis sen 18 tunnin jälkeen). Suosittelisin syömään heti, sillä pakastaessa siitä tuli vieläkin kovempaa kuin käsin tehdystä. Ongelmaksi laskisin myös sen että meillä tuo on kahden ihmisen annos, ja koska kulhoja on vain kaksi, joutuu odottamaan 18 tuntia ennen kuin jätskiä voi tehdä lisää.

Napostelunhimoon puolestaan toimivat lehtikaalisipsit:

Tarvitset lehtikaalia (teen yleensä kahdesta nipusta), hieman öljyä ja haluamiasi mausteita. Sekoita mausteet öljytilkkaan ja pyöräytä kaalin lehdet siinä. (Liika öljy on pahasta ja sipseistä tulee lötköjä ja ällöttäviä, liika suolakin tekee sipseistä syömäkelvottomia). Asettele pellille ja paista 30 minuuttia 150-asteisessa uunissa. Kaikissa ohjeissa käsketään kääntelemään sipsejä paistaessa. Minun neuvoni on, että älä vaivaudu! Se on hankalaa ja aikaa vievää puuhaa.

lehtikaalisipsu.jpg

Tykkään syödä sipsini dipin kanssa mutta dippaus pitää tehdä varovasti sillä sipsit ovat kovin hauraita. Vinkkinä voin kertoa, että en suosittele dippaamaan lehtikaalisipsejä jääkiekko-ottelun aikana. Keskittyminen jompaan kumpaan herpaantuu pakosti. Ehkä sitten erätauolla? Ehkä niistä tulisi kuivattamalla vahvempia? Seuraava investointi on sitten varmaan kasvikuivuri...

Tonnikalapullista on tainnut tulla kaikkien eläimiä syövien perheenjäsenten ja ystävien suosikkeja. ohje on kopioitu karkkipäivä-blogista. Ja se kuuluu näin:

* 2 purkkia tonnikalaa öljyssä


* 3 kananmunaa
* 1 dl Pofiberiä
* 2 dl juustoraastetta
* mausteita (itse laitan ainakin sitruunapippuria!)

Munat vatkataan kevyesti ja tonnikaloista valutetaan öljyt pois. Sitten kaikki sotketaan keskenään, muotoillaan pullia ja paistetaan pannussa. Molemmissa euroviisusemifinaaleissa oli tarjolla naposteltavia, joihin tonnikalapullat kuuluivat.

dippikset.jpg

Finaalissa meillä oli sitten kukkakaalitortilloja ja heja Sverige! Tämäkin ohje on karkkipäivä-blogista, joka on korvannut kinuskikissan ruokaraamattunani.

* 400 grammaa raastettua kukkakaalia
* 4 kananmunaa
* 6 dl juustoraastetta

Ainekset sekoitetaan keskenään ja niistä muotoillaan lettuja  pellille (sain kolme mahtumaan samalle). pellille laitetaan kaksi leivinpaperia, niin letut saa käännettyä kymmenen minuutin paiton jälkeen helpommin. Sitten paistellaan vielä toiset 10 minuuttia. Uuni siis 225 asteeseen!

tortillas.jpg

Olisi pitänyt tehdä enemmän sipulipaprikapaistosta, se oli ihan älyttömän hyvää! Karppaus saattoi unohtua euroviisufinaalissa hetkeksi, kun meillä oli viiniä. Tarkoitus oli pelata euroviisubingoa, mutta koska unohdimme tehdä bingolaput, siitä tulikin juomapeli (hyi, älkää ottako mallia lapset!)

Euroviisubingo.jpg

Meidän kotiraadin suosikki oli Ruotsin Måns Zelmerlöw ja hänen voittonsa varalle oli skumppapullo varattuna. Ja päästiinhän sitä maistelemaan...

skumppaa2.jpg

Ystäväni näyttää niin ihastuttavalta kaikissa näissä kuvissa, mitä kameraan tallentui! <3 Samaa ei voi sanoa poikaystävästä:

skumppaa3.jpg

Mutta se johtuu vaan siitä, että niin moni pisteiden antaja jäi juoruamaan ja kehumaan viisujärjestelyjä ennen pisteiden antoa. :D

Mutta takaisin ruokiin...

Yleensä ongelma on lisukkeiden löytäminen karppiruokiin, riisi, pasta ja peruna kun ovat poissuljettuja vaihtoehtoja. Lantussa on vähemmän hiilaria, kuin perunassa, joten lantturanut ovat must-juttu!

Tarvitset lanttua, tilkan öljyä ja mausteita. Lanttu leikataan maks. sentin levyisiksi suikaleiksi ja pyöräytetään öljymausteseoksessa (aika pieni määrä öljyä riittää jopa kahteen kokonaiseen lanttuun!) Sitten ranut paistetaan pellillä niin, että ensimmäiset 20 minuuttia ne viettävät 220 asteessa ja loput  25 minuuttia 170 asteessa. Tämän ohjeen nappasin karppaus.info-sivustolta ja että ovat hyviä majoneesin kanssa! Kylkeen vaikka quorn- (tai kana-)filé ja aijjai...

lantturanut.jpg

Yksiä lemppariruokiani ovat erilaiset täytetyt kasvikset. Näihin täytettyihin paprikoihin pilkoin juuriselleriä, kesäkurpitsaa, tuoreita herkkusieniä, sipulia ja valkosipulia, jotka ruskistin pannulla. Paprikaveneet ottivat sen aikaa alkulämpöä uunissa. Sekoitin kasviksiin tuoretta silputtua basilikaa ja purkin Violan ruohosipulituorejuustoa, täytyin veneet ja heitin osaan päälle tonnikalaa lihansyöjille ja juustoa kaikille ja paprikat takaisin uuniin. Nam!

paprikat.jpg

Siinähän näitä...

Mutta ei saa herkutella joka päivä. Kohtuus pitää muistaa karpatessakin tai tulosta ei tule (nimim. miksi olen lihonnut 3 kiloa)

xoxo,

minä